suoristanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
suoristanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä suoristaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suoristanut | suoristaneet |
| genetiivi | suoristaneen | suoristaneiden suoristaneitten |
| partitiivi | suoristanutta | suoristaneita |
| akkusatiivi | suoristanut; suoristaneen | suoristaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suoristaneessa | suoristaneissa |
| elatiivi | suoristaneesta | suoristaneista |
| illatiivi | suoristaneeseen | suoristaneisiin suoristaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suoristaneella | suoristaneilla |
| ablatiivi | suoristaneelta | suoristaneilta |
| allatiivi | suoristaneelle | suoristaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suoristaneena | suoristaneina |
| translatiivi | suoristaneeksi | suoristaneiksi |
| abessiivi | suoristaneetta | suoristaneitta |
| instruktiivi | – | suoristanein |
| komitatiivi | – | suoristaneine |