suonikohju
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]suonikohju (1)
- (patologia) sairaalloinen laskimon laajentuma tavallisesti sääressä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsuo̯niˌkohju/
- tavutus: suo‧ni‧koh‧ju
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suonikohju | suonikohjut |
| genetiivi | suonikohjun | suonikohjujen |
| partitiivi | suonikohjua | suonikohjuja |
| akkusatiivi | suonikohju; suonikohjun |
suonikohjut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suonikohjussa | suonikohjuissa |
| elatiivi | suonikohjusta | suonikohjuista |
| illatiivi | suonikohjuun | suonikohjuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suonikohjulla | suonikohjuilla |
| ablatiivi | suonikohjulta | suonikohjuilta |
| allatiivi | suonikohjulle | suonikohjuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suonikohjuna | suonikohjuina |
| translatiivi | suonikohjuksi | suonikohjuiksi |
| abessiivi | suonikohjutta | suonikohjuitta |
| instruktiivi | – | suonikohjuin |
| komitatiivi | – | suonikohjuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suonikohju- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. laskimon laajentuma
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- suonikohju Kielitoimiston sanakirjassa