suominut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
suominut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä suomia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suominut | suomineet |
| genetiivi | suomineen | suomineiden suomineitten |
| partitiivi | suominutta | suomineita |
| akkusatiivi | suominut; suomineen | suomineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suomineessa | suomineissa |
| elatiivi | suomineesta | suomineista |
| illatiivi | suomineeseen | suomineisiin suomineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suomineella | suomineilla |
| ablatiivi | suomineelta | suomineilta |
| allatiivi | suomineelle | suomineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suomineena | suomineina |
| translatiivi | suomineeksi | suomineiksi |
| abessiivi | suomineetta | suomineitta |
| instruktiivi | – | suominein |
| komitatiivi | – | suomineine |