suomennus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]suomennus (39)
- suomeksi käännetty teos, käännöstyö
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsuo̯menːus/
- tavutus: suo‧men‧nus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suomennus | suomennukset |
| genetiivi | suomennuksen | suomennusten suomennuksien |
| partitiivi | suomennusta | suomennuksia |
| akkusatiivi | suomennus; suomennuksen |
suomennukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suomennuksessa | suomennuksissa |
| elatiivi | suomennuksesta | suomennuksista |
| illatiivi | suomennukseen | suomennuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suomennuksella | suomennuksilla |
| ablatiivi | suomennukselta | suomennuksilta |
| allatiivi | suomennukselle | suomennuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suomennuksena | suomennuksina |
| translatiivi | suomennukseksi | suomennuksiksi |
| abessiivi | suomennuksetta | suomennuksitta |
| instruktiivi | – | suomennuksin |
| komitatiivi | – | suomennuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suomennukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
suomennus- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Rinnakkaismuodot
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- suomennus Kielitoimiston sanakirjassa