suomennus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

suomennus (39)[1]

  1. suomeksi käännetty teos, käännöstyö

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsuo̯menːus/
  • tavutus: suo‧men‧nus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suomennus suomennukset
genetiivi suomennuksen suomennusten
suomennuksien
partitiivi suomennusta suomennuksia
akkusatiivi suomennus;
suomennuksen
suomennukset
sisäpaikallissijat
inessiivi suomennuksessa suomennuksissa
elatiivi suomennuksesta suomennuksista
illatiivi suomennukseen suomennuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi suomennuksella suomennuksilla
ablatiivi suomennukselta suomennuksilta
allatiivi suomennukselle suomennuksille
muut sijamuodot
essiivi suomennuksena suomennuksina
translatiivi suomennukseksi suomennuksiksi
abessiivi suomennuksetta suomennuksitta
instruktiivi suomennuksin
komitatiivi suomennuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo suomennukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
suomennus-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39