suomalaistaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]suomalaistaminen (38)
- teonnimi verbistä suomalaistaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suomalaistaminen | suomalaistamiset |
| genetiivi | suomalaistamisen | suomalaistamisten suomalaistamisien |
| partitiivi | suomalaistamista | suomalaistamisia |
| akkusatiivi | suomalaistaminen; suomalaistamisen |
suomalaistamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suomalaistamisessa | suomalaistamisissa |
| elatiivi | suomalaistamisesta | suomalaistamisista |
| illatiivi | suomalaistamiseen | suomalaistamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suomalaistamisella | suomalaistamisilla |
| ablatiivi | suomalaistamiselta | suomalaistamisilta |
| allatiivi | suomalaistamiselle | suomalaistamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suomalaistamisena (suomalaistamisna) |
suomalaistamisina |
| translatiivi | suomalaistamiseksi | suomalaistamisiksi |
| abessiivi | suomalaistamisetta | suomalaistamisitta |
| instruktiivi | – | suomalaistamisin |
| komitatiivi | – | suomalaistamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suomalaistamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
suomalaistamis- | |