sumeus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sumeus (40)[1]

  1. se, että on sumea

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sumeus sumeudet
genetiivi sumeuden sumeuksien
partitiivi sumeutta sumeuksia
akkusatiivi sumeus; sumeuden sumeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi sumeudessa sumeuksissa
elatiivi sumeudesta sumeuksista
illatiivi sumeuteen sumeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sumeudella sumeuksilla
ablatiivi sumeudelta sumeuksilta
allatiivi sumeudelle sumeuksille
muut sijamuodot
essiivi sumeutena sumeuksina
translatiivi sumeudeksi sumeuksiksi
abessiivi sumeudetta sumeuksitta
instruktiivi sumeuksin
komitatiivi sumeuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

sanan sumea vartalosta sume- ja suffiksista -us

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sumeus Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40