sulaminen
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]sulaminen (38)
- aineen olomuodonmuutos kiinteästä nesteeksi
- teonnimi verbistä sulaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sulaminen | sulamiset |
| genetiivi | sulamisen | sulamisten sulamisien |
| partitiivi | sulamista | sulamisia |
| akkusatiivi | sulaminen; sulamisen |
sulamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sulamisessa | sulamisissa |
| elatiivi | sulamisesta | sulamisista |
| illatiivi | sulamiseen | sulamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sulamisella | sulamisilla |
| ablatiivi | sulamiselta | sulamisilta |
| allatiivi | sulamiselle | sulamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sulamisena (sulamisna) |
sulamisina |
| translatiivi | sulamiseksi | sulamisiksi |
| abessiivi | sulamisetta | sulamisitta |
| instruktiivi | – | sulamisin |
| komitatiivi | – | sulamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sulamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sulamis- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- sulaminen Tieteen termipankissa