sukia

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta suka

Verbi[muokkaa]

sukia (61-D) (taivutus[luo])

  1. selvittää eläimen turkkia tai höyhenpeitettä (varsinkin harjaamalla sualla)
  2. selvittää hiuksia harjaamalla (varsinkin hiussualla)
  3. (leikkimielinen) selvittää hiuksia kampaamalla

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsukiɑˣ/
  • tavutus: su‧ki‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Anagrammit[muokkaa]

kausi, kiuas, kiusa

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sukia Kielitoimiston sanakirjassa