Siirry sisältöön

sukeltaja

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

sukeltaja (10)[1]

  1. se, joka sukeltaa, veden alla liikkuja
  2. sukeltajien kovakuoriaisheimon jäsen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈsukelˌt̪ɑjɑ/
  • tavutus: su‧kel‧ta‧ja

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sukeltaja sukeltajat
genetiivi sukeltajan sukeltajien
(sukeltajain)
partitiivi sukeltajaa sukeltajia
akkusatiivi sukeltaja;
sukeltajan
sukeltajat
sisäpaikallissijat
inessiivi sukeltajassa sukeltajissa
elatiivi sukeltajasta sukeltajista
illatiivi sukeltajaan sukeltajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sukeltajalla sukeltajilla
ablatiivi sukeltajalta sukeltajilta
allatiivi sukeltajalle sukeltajille
muut sijamuodot
essiivi sukeltajana sukeltajina
translatiivi sukeltajaksi sukeltajiksi
abessiivi sukeltajatta sukeltajitta
instruktiivi sukeltajin
komitatiivi sukeltajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sukeltaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Alakäsitteet

[muokkaa]

[2] sukeltajien heimon jäsen: isokiekkosukeltaja, jokisukeltaja, jättisukeltaja, keltalaitasukeltaja, laitaliejusukeltaja, metsätaitosukeltaja, mutakääpiösukeltaja, pallosukeltaja, tummasoikosukeltaja, väkäraitasukeltaja

Yhdyssanat
[muokkaa]

kokosukeltaja, myrskysukeltaja, puolisukeltaja, raivaajasukeltaja, savusukeltaja, sukeltajankello, sukeltajantauti, taistelusukeltaja

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10