sujuvuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sujuvuus (40)

  1. se, että on sujuva

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsujuʋuːs/
  • tavutus: su‧ju‧vuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sujuvuus sujuvuudet
genetiivi sujuvuuden sujuvuuksien
partitiivi sujuvuutta sujuvuuksia
akkusatiivi sujuvuus;
sujuvuuden
sujuvuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi sujuvuudessa sujuvuuksissa
elatiivi sujuvuudesta sujuvuuksista
illatiivi sujuvuuteen sujuvuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sujuvuudella sujuvuuksilla
ablatiivi sujuvuudelta sujuvuuksilta
allatiivi sujuvuudelle sujuvuuksille
muut sijamuodot
essiivi sujuvuutena sujuvuuksina
translatiivi sujuvuudeksi sujuvuuksiksi
abessiivi sujuvuudetta sujuvuuksitta
instruktiivi sujuvuuksin
komitatiivi sujuvuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sujuvuude-
vahva vartalo sujuvuute-
konsonantti-
vartalo
sujuvuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan sujuva vartalosta sujuv- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]