suitsuke

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

suitsuke (48-A)[1]

  1. suitsute, aromaattinen aine, joka palaessaan levittää ympäristöönsä tuoksua
    Olibaanihartsia on perinteisesti käytetty suitsukkeena.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsui̯t̪sukeˣ/
  • tavutus: suit‧su‧ke

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi suitsuke suitsukkeet
genetiivi suitsukkeen suitsukkeiden
suitsukkeitten
partitiivi suitsuketta suitsukkeita
akkusatiivi suitsuke;
suitsukkeen
suitsukkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi suitsukkeessa suitsukkeissa
elatiivi suitsukkeesta suitsukkeista
illatiivi suitsukkeeseen suitsukkeisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi suitsukkeella suitsukkeilla
ablatiivi suitsukkeelta suitsukkeilta
allatiivi suitsukkeelle suitsukkeille
muut sijamuodot
essiivi suitsukkeena suitsukkeina
translatiivi suitsukkeeksi suitsukkeiksi
abessiivi suitsukkeetta suitsukkeitta
instruktiivi suitsukkein
komitatiivi suitsukkeine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

=Yhdyssanat[muokkaa]

suitsukeaine

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A