stoppaaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]stoppaaminen (38)
- teonnimi verbistä stopata
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | stoppaaminen | stoppaamiset |
| genetiivi | stoppaamisen | stoppaamisten stoppaamisien |
| partitiivi | stoppaamista | stoppaamisia |
| akkusatiivi | stoppaaminen; stoppaamisen |
stoppaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | stoppaamisessa | stoppaamisissa |
| elatiivi | stoppaamisesta | stoppaamisista |
| illatiivi | stoppaamiseen | stoppaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | stoppaamisella | stoppaamisilla |
| ablatiivi | stoppaamiselta | stoppaamisilta |
| allatiivi | stoppaamiselle | stoppaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | stoppaamisena (stoppaamisna) |
stoppaamisina |
| translatiivi | stoppaamiseksi | stoppaamisiksi |
| abessiivi | stoppaamisetta | stoppaamisitta |
| instruktiivi | – | stoppaamisin |
| komitatiivi | – | stoppaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | stoppaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
stoppaamis- | |