stop

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

stop (monikko stops luo)

  1. pysähdys, pysähtyminen
  2. pysäkki, seisake

Verbi[muokkaa]

stop

  1. loppua, päättyä
  2. pysähtyä
  3. lopettaa
  4. pysäyttää

Hollanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

stop m. (monikko stops)

  1. pysähdys, pysäytys

Substantiivi[muokkaa]

stop m. (monikko stoppen)

  1. tulppa
  2. sulake

Verbi[muokkaa]

stop

  1. (taivutusmuoto) stoppen

Puola[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

stop m.

  1. metalliseos, lejeerinki
    Stal jest stopem żelaza i węgla. – Teräs on raudan ja hiilen seos.
  2. stop-merkki
  3. (arkikieltä) jarruvalo
  4. (arkikieltä) liftaus

Romania[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

genetiivi/datiivi
yksikkö unui stop
määräinen stopului
monikko unor stopuri
määräinen stopurilor

stop n. (määräinen: stopulmonikko: stopuri, määräinen: stopurile)

  1. liikennevalot

Ruotsi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

stop (5) (yks. määr. stopet, mon. epämäär. stop, mon. määr. stopen)

  1. tuoppi