stillen

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saksa[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

stillen

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta still
  2. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta still
  3. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta still
  4. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta still
  5. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta still
  6. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta still
  7. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta still
  8. (taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta still
  9. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta still
  10. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta still
  11. (taivutusmuoto) monikon vahva datiivimuoto sanasta still
  12. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta still
  13. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta still
  14. (taivutusmuoto) monikon heikko datiivimuoto sanasta still
  15. (taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta still

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 2. p. stillst
ind. prees. y. 3. p. stillt
ind. imperf. y. 3. p. stillte
part. perf. gestillt
apuverbi haben

stillen

  1. imettää