stilisointi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- stilisoiminen, alun perin symbolien pelkistäminen esim. heraldiikassa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈst̪iliˌsoi̯nt̪i/
- tavutus: sti‧li‧soin‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | stilisointi | stilisoinnit |
| genetiivi | stilisoinnin | stilisointien (stilisointein) |
| partitiivi | stilisointia | stilisointeja |
| akkusatiivi | stilisointi; stilisoinnin |
stilisoinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | stilisoinnissa | stilisoinneissa |
| elatiivi | stilisoinnista | stilisoinneista |
| illatiivi | stilisointiin | stilisointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | stilisoinnilla | stilisoinneilla |
| ablatiivi | stilisoinnilta | stilisoinneilta |
| allatiivi | stilisoinnille | stilisoinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | stilisointina | stilisointeina |
| translatiivi | stilisoinniksi | stilisoinneiksi |
| abessiivi | stilisoinnitta | stilisoinneitta |
| instruktiivi | – | stilisoinnein |
| komitatiivi | – | stilisointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | stilisoinni- | |
| vahva vartalo | stilisointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi stilisoida (vartalo stilisoi-) + johdin -nti
Käännökset
[muokkaa]1. stilisoiminen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- stilisointi Kielitoimiston sanakirjassa