sticka

Ruotsi

Substantiivi

sticka n. (4) (yks. määr. stickat[luo], mon. epämäär. stickan[luo], mon. määr. stickana[luo])

1. tikku
2. puikko

Verbi

sticka (epäsäännöllinen)

1. pistää

   ~ fram pistää esiin

Taivutus

Taivutus – sticka
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	sticker	sticks, stickes
imperfekti	stack	stacks
supiini	stuckit	stuckits
imperatiivi	stick	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: sticka
• passiivin infinitiivi: stickas
• aktiivin part. prees: stickande
• passiivin part. prees: stickandes
• part. perf.: yl. stucken, n. stucket, määr./mon. stuckna

Verbi

sticka (1)

1. kutoa, neuloa

Taivutus

Taivutus – sticka
Persoonamuodot
muoto	aktiivi	passiivi
preesens	stickar[luo]	stickas
imperfekti	stickade	stickades
supiini	stickat	stickats
imperatiivi	sticka	–

Nominaalimuodot

• aktiivin infinitiivi: sticka
• passiivin infinitiivi: stickas
• aktiivin part. prees: stickande [luo]
• passiivin part. prees: stickandes
• part. perf.: yl. stickad, n. stickat, määr./mon. stickade