steeli
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
steeli (5)
- (kasvitiede) kasvin juuren ja varren ydinosa, johtosolukkokimppu
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | steeli | steelit |
| genetiivi | steelin | steelien (steelein) |
| partitiivi | steeliä | steelejä |
| akkusatiivi | steeli; steelin |
steelit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | steelissä | steeleissä |
| elatiivi | steelistä | steeleistä |
| illatiivi | steeliin | steeleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | steelillä | steeleillä |
| ablatiivi | steeliltä | steeleiltä |
| allatiivi | steelille | steeleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | steelinä | steeleinä |
| translatiivi | steeliksi | steeleiksi |
| abessiivi | steelittä | steeleittä |
| instruktiivi | – | steelein |
| komitatiivi | – | steeleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | steeli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Muut[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- steeli Tieteen termipankissa