steele
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
steele (48)
- (historia) pystyssä oleva, koristeltu tai kirjoitettu kivilaatta, joihin kirjoitettiin julkisia päätöksiä tai niitä pystytettiin haudoille
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | steele | steeleet |
| genetiivi | steeleen | steeleiden steeleitten |
| partitiivi | steelettä | steeleitä |
| akkusatiivi | steele; steeleen |
steeleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | steeleessä | steeleissä |
| elatiivi | steeleestä | steeleistä |
| illatiivi | steeleeseen | steeleisiin steeleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | steeleellä | steeleillä |
| ablatiivi | steeleeltä | steeleiltä |
| allatiivi | steeleelle | steeleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | steeleenä | steeleinä |
| translatiivi | steeleeksi | steeleiksi |
| abessiivi | steeleettä | steeleittä |
| instruktiivi | – | steelein |
| komitatiivi | – | steeleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | steelee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
steelet- | |
Etymologia[muokkaa]
- kreikasta
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Muut[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
Tietosanakirja. 9 osa, Stambulov—Työaika / toim. Wäinö Bonsdorff ... [et al.]. (Project Runebergissa). Helsinki: Tietosanakirja, 1917: hakusana Steele