stam

Katso myös: stäm

Hollanti

Substantiivi

stam m. (monikko stammen)

1. (kasvitiede) runko
2. heimo

Verbi

stam

1. (taivutusmuoto) stammen

Ruotsi

Substantiivi

stam (2) (yks. määr. stamen, mon. epämäär. stamar [luo], mon. määr. stamarna [luo])

1. heimo
2. (kasvitiede) runko
3. (sanan) vartalo
4. (eläintiede) pääjakso