stabilointi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈst̪ɑbiˌloi̯nt̪i/
- tavutus: sta‧bi‧loin‧ti
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | stabilointi | stabiloinnit |
genetiivi | stabiloinnin | stabilointien (stabilointein) |
partitiivi | stabilointia | stabilointeja |
akkusatiivi | stabilointi; stabiloinnin |
stabiloinnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | stabiloinnissa | stabiloinneissa |
elatiivi | stabiloinnista | stabiloinneista |
illatiivi | stabilointiin | stabilointeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | stabiloinnilla | stabiloinneilla |
ablatiivi | stabiloinnilta | stabiloinneilta |
allatiivi | stabiloinnille | stabiloinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | stabilointina | stabilointeina |
translatiivi | stabiloinniksi | stabiloinneiksi |
abessiivi | stabiloinnitta | stabiloinneitta |
instruktiivi | – | stabiloinnein |
komitatiivi | – | stabilointeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | stabiloinni- | |
vahva vartalo | stabilointi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. stabiloiminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- stabilointi Kielitoimiston sanakirjassa
- stabilointi Tieteen termipankissa