srubiti

Kroaatti

Verbi

srúbiti (yks. 1. srȗbīm) (perfektiivinen) (imperfektiivinen srubljívati)

1. (ekspressiivinen) sivaltaa irti
2. (ekspressiivinen) kukistaa, lyödä, tuhota

Ääntäminen

• IPA: /'srǔːbiti/

Taivutus

    Verbin srubiti taivutus 

Infinitiivi Preteritin adverbi Gerundi srubiti srubivši – Aikamuoto Yksikkö Monikko 1. pers. 2. pers. 3. pers. 1. pers. 2. pers. 3. pers. Preesens srubim srubiš srubi srubimo srubite srube Aoristi srubih srubi srubismo srubiste srubiše Imperatiivi – srubi – srubimo srubite – Aktiivin partisiipin perfekti srubio m. srubila f. srubilo n. srubili m. srubile f. srubila n. Passiivin partisiipin perfekti srubljen m. srubljena f. srubljeno n. srubljeni m. srubljene f. srubljena n.

Etymologia

• muoto-opillisesti s- + rubiti

Aiheesta muualla

• srúbiti Hrvatski jezični portal