sručiti

Kroatia

Verbi

srúčiti (yks. 1. srȗčīm) (perfektiivinen) (imperfektiivinen sručívati)

1. ryöpyttää
2. (refleksiivinen; se) ryöpytä
3. (refleksiivinen; se) (kuvaannollisesti) iskeä (ilmaantua yllättäen)

Ääntäminen

• IPA: /'srǔːt͡ʃiti/
• tavutus: sru‧či‧ti

Taivutus

  Näytä/piilota taivutustaulukko

Preteritin adverbi Passiivin partisiipin perfekti Gerundi sručivši sručen – Aikamuoto Yksikkö Monikko 1. pers. 2. pers. 3. pers. 1. pers. 2. pers. 3. pers. Preesens sručim sručiš sruči sručimo sručite sruče Aoristi sručih sruči sručismo sručiste sručiše Imperatiivi – sruči – sručimo sručite – Aktiivin partisiipin perfekti sručio m. sručila f. sručilo n. sručili m. sručile f. sručila n.

Aiheesta muualla

• srúčiti Hrvatski jezični portal