spår

Ruotsi

Substantiivi

spår n. (5) (yks. määr. spåret[luo], mon. epämäär. spår, mon. määr. spåren[luo])

1. jälki, merkki
2. raide
3. ura, hahlo

Liittyvät sanat

• skidspår

Yhdyssanat

• spårvagn

Verbi

spår

1. aktiivin indikatiivin preesensmuoto verbistä spå