sovittu
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]sovittu
- passiivin partisiipin perfekti verbistä sopia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sovittu | sovitut |
| genetiivi | sovitun | sovittujen |
| partitiivi | sovittua | sovittuja |
| akkusatiivi | sovittu; sovitun |
sovitut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sovitussa | sovituissa |
| elatiivi | sovitusta | sovituista |
| illatiivi | sovittuun | sovittuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sovitulla | sovituilla |
| ablatiivi | sovitulta | sovituilta |
| allatiivi | sovitulle | sovituille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sovittuna | sovittuina |
| translatiivi | sovituksi | sovituiksi |
| abessiivi | sovitutta | sovituitta |
| instruktiivi | – | sovituin |
| komitatiivi | – | sovittuine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sovitu- | |
| vahva vartalo | sovittu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |