sovittelija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sovittelija (12)
- henkilö, joka sovittelee (riitaa)
- valtakunnansovittelija
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sovittelija | sovittelijat |
| genetiivi | sovittelijan | sovittelijoiden sovittelijoitten (sovittelijain) |
| partitiivi | sovittelijaa | sovittelijoita |
| akkusatiivi | sovittelija; sovittelijan |
sovittelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sovittelijassa | sovittelijoissa |
| elatiivi | sovittelijasta | sovittelijoista |
| illatiivi | sovittelijaan | sovittelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sovittelijalla | sovittelijoilla |
| ablatiivi | sovittelijalta | sovittelijoilta |
| allatiivi | sovittelijalle | sovittelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sovittelijana | sovittelijoina |
| translatiivi | sovittelijaksi | sovittelijoiksi |
| abessiivi | sovittelijatta | sovittelijoitta |
| instruktiivi | – | sovittelijoin |
| komitatiivi | – | sovittelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sovittelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka sovittelee
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]välimies, välittäjä, neuvottelija
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- sovittelija Kielitoimiston sanakirjassa