sovittanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sovittanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä sovittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sovittanut | sovittaneet |
| genetiivi | sovittaneen | sovittaneiden sovittaneitten |
| partitiivi | sovittanutta | sovittaneita |
| akkusatiivi | sovittanut; sovittaneen | sovittaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sovittaneessa | sovittaneissa |
| elatiivi | sovittaneesta | sovittaneista |
| illatiivi | sovittaneeseen | sovittaneisiin sovittaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sovittaneella | sovittaneilla |
| ablatiivi | sovittaneelta | sovittaneilta |
| allatiivi | sovittaneelle | sovittaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sovittaneena | sovittaneina |
| translatiivi | sovittaneeksi | sovittaneiksi |
| abessiivi | sovittaneetta | sovittaneitta |
| instruktiivi | – | sovittanein |
| komitatiivi | – | sovittaneine |