sovinto
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsoʋint̪o/
- tavutus: so‧vin‧to
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sovinto | sovinnot |
genetiivi | sovinnon | sovintojen |
partitiivi | sovintoa | sovintoja |
akkusatiivi | sovinto; sovinnon |
sovinnot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sovinnossa | sovinnoissa |
elatiivi | sovinnosta | sovinnoista |
illatiivi | sovintoon | sovintoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sovinnolla | sovinnoilla |
ablatiivi | sovinnolta | sovinnoilta |
allatiivi | sovinnolle | sovinnoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sovintona | sovintoina |
translatiivi | sovinnoksi | sovinnoiksi |
abessiivi | sovinnotta | sovinnoitta |
instruktiivi | – | sovinnoin |
komitatiivi | – | sovintoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | sovinno- | |
vahva vartalo | sovinto- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. sopu, yhteinen näkemys osapuolten välillä; tehty sopimus
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: sovinnollinen
Yhdyssanat
[muokkaa]sovinnonteko, sovintoesitys, sovintokuolema, sovintomenettely, sovintoneuvottelu, sovinto-oikeus, sovintopolitiikka, sovintoteitse, sovintoveri
Aiheesta muualla
[muokkaa]- sovinto Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-J