soveltuva
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]soveltuva (10) (komparatiivi soveltuvampi, superlatiivi soveltuvin) (taivutus[luo])
- Määritelmä puuttuu.
Käännökset
[muokkaa]1.
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: soveltuvuus
Verbi
[muokkaa]soveltuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä soveltua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | soveltuva | soveltuvat |
| genetiivi | soveltuvan | soveltuvien (soveltuvain) |
| partitiivi | soveltuvaa | soveltuvia |
| akkusatiivi | soveltuva; soveltuvan |
soveltuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | soveltuvassa | soveltuvissa |
| elatiivi | soveltuvasta | soveltuvista |
| illatiivi | soveltuvaan | soveltuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | soveltuvalla | soveltuvilla |
| ablatiivi | soveltuvalta | soveltuvilta |
| allatiivi | soveltuvalle | soveltuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | soveltuvana | soveltuvina |
| translatiivi | soveltuvaksi | soveltuviksi |
| abessiivi | soveltuvatta | soveltuvitta |
| instruktiivi | – | soveltuvin |
| komitatiivi | – | soveltuvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | soveltuva- | |
| vahva vartalo | soveltuva- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |