sotkenut

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sotkenut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä sotkea

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sotkenut sotkeneet
genetiivi sotkeneen sotkeneiden
sotkeneitten
partitiivi sotkenutta sotkeneita
akkusatiivi sotkenut; sotkeneen sotkeneet
sisäpaikallissijat
inessiivi sotkeneessa sotkeneissa
elatiivi sotkeneesta sotkeneista
illatiivi sotkeneeseen sotkeneisiin
sotkeneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sotkeneella sotkeneilla
ablatiivi sotkeneelta sotkeneilta
allatiivi sotkeneelle sotkeneille
muut sijamuodot
essiivi sotkeneena sotkeneina
translatiivi sotkeneeksi sotkeneiksi
abessiivi sotkeneetta sotkeneitta
instruktiivi sotkenein
komitatiivi sotkeneine