sotka
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- sukeltajasorsia, suku (Aythya)
- telkän (Bucephala clangula) vanha nimitys. Telkän nimitys Pohjois-Suomessa.
- (historia) T-34-panssarivaunu
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsot̪kɑ/
- tavutus: sot‧ka
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sotka | sotkat |
genetiivi | sotkan | sotkien (sotkain) |
partitiivi | sotkaa | sotkia |
akkusatiivi | sotka; sotkan |
sotkat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sotkassa | sotkissa |
elatiivi | sotkasta | sotkista |
illatiivi | sotkaan | sotkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sotkalla | sotkilla |
ablatiivi | sotkalta | sotkilta |
allatiivi | sotkalle | sotkille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sotkana | sotkina |
translatiivi | sotkaksi | sotkiksi |
abessiivi | sotkatta | sotkitta |
instruktiivi | – | sotkin |
komitatiivi | – | sotkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sotka- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Omaperäinen sana, jolla on vastineita etäsukukielissä.[2] Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen sanakirjassa 1637.[3] Vastineita sukukielissä mm. pohjoissaamen čoađgi.
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
australiansotka, kiinansotka, lapasotka, madagaskarinsotka, punasotka, ruskosotka, tukkasotka, uudenseelanninsotka
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sotka Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
- ↑ Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 33. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.
- ↑ Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 75. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.