sotija

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sotija (12)

  1. henkilö, joka sotii

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsot̪ijɑ/
  • tavutus: so‧ti‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sotija sotijat
genetiivi sotijan sotijoiden
sotijoitten
(sotijain)
partitiivi sotijaa sotijoita
akkusatiivi sotija;
sotijan
sotijat
sisäpaikallissijat
inessiivi sotijassa sotijoissa
elatiivi sotijasta sotijoista
illatiivi sotijaan sotijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sotijalla sotijoilla
ablatiivi sotijalta sotijoilta
allatiivi sotijalle sotijoille
muut sijamuodot
essiivi sotijana sotijoina
translatiivi sotijaksi sotijoiksi
abessiivi sotijatta sotijoitta
instruktiivi sotijoin
komitatiivi sotijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sotija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sotija Kielitoimiston sanakirjassa