sortava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sortava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sortaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sortava | sortavat |
| genetiivi | sortavan | sortavien (sortavain) |
| partitiivi | sortavaa | sortavia |
| akkusatiivi | sortava; sortavan | sortavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sortavassa | sortavissa |
| elatiivi | sortavasta | sortavista |
| illatiivi | sortavaan | sortaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sortavalla | sortavilla |
| ablatiivi | sortavalta | sortavilta |
| allatiivi | sortavalle | sortaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sortavana | sortavina |
| translatiivi | sortavaksi | sortaviksi |
| abessiivi | sortavatta | sortavitta |
| instruktiivi | – | sortavin |
| komitatiivi | – | sortavine |