sono

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: sonó ja soñó


Ido[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sono (yksikön akkusatiivi sonon; monikko soni, monikon akkusatiivi sonin)

  1. ääni

Italia[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sono

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä essere
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä essere

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sonō

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta sonus
  2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta sonus

Verbi[muokkaa]

sonō (akt. prees. inf. sonāre, ind. perf. y. 1. p. sonuī, part. perf. sonitus) (taivutus)

  1. ääntää, lausua