sono

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katso myös: sonó, soñó

Ido[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sono (yksikön akkusatiivi sonon; monikko soni, monikon akkusatiivi sonin)

  1. ääni

Italia[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sono

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä essere
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä essere

Latina[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sonō

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivimuoto sanasta sonus
  2. (taivutusmuoto) yksikön ablatiivimuoto sanasta sonus

Verbi[muokkaa]

sonō (I) (akt. prees. inf. sonāre, ind. perf. y. 1. p. sonuī, part. perf. sonitus) (taivutus[luo])

  1. ääntää, lausua
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=sono&oldid=4019045”