Siirry sisältöön

sono

Wikisanakirjasta
Katso myös: sonó, soñó

Ido

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

sono (yksikön akkusatiivi sonon; monikko soni, monikon akkusatiivi sonin)

  1. ääni

Italia

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

sono

  1. indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä essere
  2. indikatiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä essere

Latina

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

sonō

  1. yksikön datiivimuoto sanasta sonus
  2. yksikön ablatiivimuoto sanasta sonus

Verbi

[muokkaa]

sonō (I) (akt. prees. inf. sonāre, ind. perf. y. 1. p. sonuī, part. perf. sonitus) (taivutus[luo])

  1. ääntää, lausua

Portugali

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

sono m. (monikko sonos)

  1. uni
  2. unisuus
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=sono&oldid=5079072”