sonitus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Latina[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sonitus m., sonita f., sonitum n.

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä sonō

Taivutus

yksikkö monikko
sijamuoto maskuliini feminiini neutri sijamuoto maskuliini feminiini neutri
nominatiivi sonitus sonita sonitum nominatiivi sonitī sonitae sonita
akkusatiivi sonitum sonitam sonitum akkusatiivi sonitōs sonitās sonita
genetiivi sonitī sonitae sonitī genetiivi sonitōrum sonitārum sonitōrum
datiivi sonitō sonitae sonitō datiivi sonitīs sonitīs sonitīs
ablatiivi sonitō sonitā sonitō ablatiivi sonitīs sonitīs sonitīs