soinut

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

soinut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä soida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi soinut soineet
genetiivi soineen soineiden
soineitten
partitiivi soinutta soineita
akkusatiivi soinut; soineen soineet
sisäpaikallissijat
inessiivi soineessa soineissa
elatiivi soineesta soineista
illatiivi soineeseen soineisiin
soineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi soineella soineilla
ablatiivi soineelta soineilta
allatiivi soineelle soineille
muut sijamuodot
essiivi soineena soineina
translatiivi soineeksi soineiksi
abessiivi soineetta soineitta
instruktiivi soinein
komitatiivi soineine