soikio

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

soikio (3)

  1. kahdelta puolelta kokoon puristunut tai litistynyt ympyrä; ovaali; soikio muistuttaa muodoltaan ellipsiä, mutta sen muotoa ei ole määrätty matemaattisen tarkasti

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsoi̯kio/, [ˈsʷo̞ik̟io̞]
  • tavutus: soi‧ki‧o

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi soikio soikiot
genetiivi soikion soikioiden
soikioitten
partitiivi soikiota soikioita
akkusatiivi soikio;
soikion
soikiot
sisäpaikallissijat
inessiivi soikiossa soikioissa
elatiivi soikiosta soikioista
illatiivi soikioon soikioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi soikiolla soikioilla
ablatiivi soikiolta soikioilta
allatiivi soikiolle soikioille
muut sijamuodot
essiivi soikiona soikioina
translatiivi soikioksi soikioiksi
abessiivi soikiotta soikioitta
instruktiivi soikioin
komitatiivi soikioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo soikio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • soikio Kielitoimiston sanakirjassa