soheltaja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
soheltaja (10)
- henkilö, joka soheltaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | soheltaja | soheltajat |
| genetiivi | soheltajan | soheltajien (soheltajain) |
| partitiivi | soheltajaa | soheltajia |
| akkusatiivi | soheltaja; soheltajan |
soheltajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | soheltajassa | soheltajissa |
| elatiivi | soheltajasta | soheltajista |
| illatiivi | soheltajaan | soheltajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | soheltajalla | soheltajilla |
| ablatiivi | soheltajalta | soheltajilta |
| allatiivi | soheltajalle | soheltajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | soheltajana | soheltajina |
| translatiivi | soheltajaksi | soheltajiksi |
| abessiivi | soheltajatta | soheltajitta |
| instruktiivi | – | soheltajin |
| komitatiivi | – | soheltajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | soheltaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |