slovio
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
slovio (3) (ei monikkoa)
- slovion kieli; keinotekoinen kieli, jonka sanasto perustuu slaavilaisiin kieliin ja jota voidaan kirjoittaa sekä latinalaisilla että kyrillisillä kirjaimilla
Etymologia[muokkaa]
- slaavilaisten kielten sanasta slovo (”sana”)
Käännökset[muokkaa]
Islanti[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
slovio
Kroaatti[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
slovio
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfektin maskuliini verbistä sloviti
Norja[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
slovio
Puola[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
slovio n.
Ranska[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
slovio m.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [/slɔˈvjo/]
Tšekki[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
slovio n.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: [slɔvɪjɔ]
Tavutus[muokkaa]
- tavutus: slo‧vio
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 3. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kielet
- Islannin sanat
- Islannin kielen substantiivit
- Islannin kielen kielet
- Kroaatin verbien taivutusmuodot
- Norjan sanat
- Norjan kielen substantiivit
- Norjan kielen kielet
- Puolan sanat
- Puolan kielen substantiivit
- Puolan kielen kielet
- Ranskan sanat
- Ranskan kielen substantiivit
- Ranskan kielen kielet
- Tšekin sanat
- Tšekin kielen substantiivit
- Tšekin kielen kielet