sivistyssana
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sivistyssana (9)
- vierasperäinen sana, kuten erityislainasana ja sitaattilainasana, jota käytetään kun asiaa ei voida tai haluta ilmaista oman kielen jo olemassaolevaa sanavarastoa tai sananmuodostusta hyödyntäen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsiʋist̪ysˌsɑnɑ/
- tavutus: si‧vis‧tys‧sa‧na
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sivistyssana | sivistyssanat |
| genetiivi | sivistyssanan | sivistyssanojen (sivistyssanain) |
| partitiivi | sivistyssanaa | sivistyssanoja |
| akkusatiivi | sivistyssana; sivistyssanan |
sivistyssanat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sivistyssanassa | sivistyssanoissa |
| elatiivi | sivistyssanasta | sivistyssanoista |
| illatiivi | sivistyssanaan | sivistyssanoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sivistyssanalla | sivistyssanoilla |
| ablatiivi | sivistyssanalta | sivistyssanoilta |
| allatiivi | sivistyssanalle | sivistyssanoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sivistyssanana | sivistyssanoina |
| translatiivi | sivistyssanaksi | sivistyssanoiksi |
| abessiivi | sivistyssanatta | sivistyssanoitta |
| instruktiivi | – | sivistyssanoin |
| komitatiivi | – | sivistyssanoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sivistyssana- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista sivistys ja sana
Käännökset[muokkaa]
1. vierasperäinen sana, jota käytetään kun asiaa ei voida tai haluta ilmaista oman kielen jo olemassaolevaa sanavarastoa tai sananmuodostusta hyödyntäen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sivistyssana Kielitoimiston sanakirjassa