sitt

Islanti

Pronomini

sitt

1. (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön neutrimuoto sanasta sinn
2. (possessiivinen taivutusmuoto) yksikön neutrin akkusatiivimuoto sanasta sinn

Ruotsi

Pronomini

sitt

1. (possessiivinen) neutrimuoto sanasta sin; [hän ...] -nsa/-nsä

   Hon älskar sitt barn.

   Hän rakastaa lastansa.

Viro

Substantiivi

sitt (gen. sita, part. sitta)

1. (alatyyliä) paska

Etymologia

Viron sanaa pidetään usein virheellisesti lainana indoeurooppalaisista kielistä tai niiden sukulaissanana äänteellisen samankaltaisuuden takia (shit, skit, alasaksan skiet), mutta se on tullut itämerensuomen sanasta *sitta < uralilaisen kantakielen *sitta > liivin sitā, karjalan šittu, vepsän sit, komin sit, udmurtin sit

Liittyvät sanat

Synonyymit

• (neutraali yleiskielinen) roe
• (yleiskielinen, hieman vanhahtava) väljaheide
• (ripuliin viittaava) pask
• ekskrement

Johdokset

• verbit: sittuma

Aiheesta muualla

• sitt Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)