sitkeyttäminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sitkeyttäminen (38)
- teonnimi verbistä sitkeyttää
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sitkeyttäminen | sitkeyttämiset |
| genetiivi | sitkeyttämisen | sitkeyttämisten sitkeyttämisien |
| partitiivi | sitkeyttämistä | sitkeyttämisiä |
| akkusatiivi | sitkeyttäminen; sitkeyttämisen |
sitkeyttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sitkeyttämisessä | sitkeyttämisissä |
| elatiivi | sitkeyttämisestä | sitkeyttämisistä |
| illatiivi | sitkeyttämiseen | sitkeyttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sitkeyttämisellä | sitkeyttämisillä |
| ablatiivi | sitkeyttämiseltä | sitkeyttämisiltä |
| allatiivi | sitkeyttämiselle | sitkeyttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sitkeyttämisenä (sitkeyttämisnä) |
sitkeyttämisinä |
| translatiivi | sitkeyttämiseksi | sitkeyttämisiksi |
| abessiivi | sitkeyttämisettä | sitkeyttämisittä |
| instruktiivi | – | sitkeyttämisin |
| komitatiivi | – | sitkeyttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sitkeyttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sitkeyttämis- | |