sisennys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sisennys (39)

  1. sisentämisen toteutus; sen suuruus
  2. tekstirivin aloitus kappaleen vasenta reunaa sisempää
    Tämän esimerkkilauseen alussa on sisennys.
  3. (arkkitehtuuri) ratkaisu joka on toteutettu ulkoseinän pinnasta sisäänpäin ulottuvana
    Parvekkeiden sisennys antaa julkisivulle siistin ja pelkistetyn ilmeen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsisenːys/
  • tavutus: si‧sen‧nys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sisennys sisennykset
genetiivi sisennyksen sisennysten
sisennyksien
partitiivi sisennystä sisennyksiä
akkusatiivi sisennys;
sisennyksen
sisennykset
sisäpaikallissijat
inessiivi sisennyksessä sisennyksissä
elatiivi sisennyksestä sisennyksistä
illatiivi sisennykseen sisennyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sisennyksellä sisennyksillä
ablatiivi sisennykseltä sisennyksiltä
allatiivi sisennykselle sisennyksille
muut sijamuodot
essiivi sisennyksenä sisennyksinä
translatiivi sisennykseksi sisennyksiksi
abessiivi sisennyksettä sisennyksittä
instruktiivi sisennyksin
komitatiivi sisennyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sisennykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
sisennys-

Etymologia[muokkaa]

johdos sanasta sisentää (sisenn- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]