sirkuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sirkuttaminen (38)
- teonnimi verbistä sirkuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sirkuttaminen | sirkuttamiset |
| genetiivi | sirkuttamisen | sirkuttamisten sirkuttamisien |
| partitiivi | sirkuttamista | sirkuttamisia |
| akkusatiivi | sirkuttaminen; sirkuttamisen |
sirkuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sirkuttamisessa | sirkuttamisissa |
| elatiivi | sirkuttamisesta | sirkuttamisista |
| illatiivi | sirkuttamiseen | sirkuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sirkuttamisella | sirkuttamisilla |
| ablatiivi | sirkuttamiselta | sirkuttamisilta |
| allatiivi | sirkuttamiselle | sirkuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sirkuttamisena (sirkuttamisna) |
sirkuttamisina |
| translatiivi | sirkuttamiseksi | sirkuttamisiksi |
| abessiivi | sirkuttamisetta | sirkuttamisitta |
| instruktiivi | – | sirkuttamisin |
| komitatiivi | – | sirkuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sirkuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sirkuttamis- | |