sirkkeli
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sirkkeli (6)
- työkone, jossa on tasoon kiinnitettynä pyöreä moottorin pyörittämä sahanterä, joskus myös kädessä pidettävä malli
- Sirkkeli tulee varustaa sen käyttäjää työtapaturmilta varjelevilla suojaimilla.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsirkːeli/
- tavutus: sirk‧ke‧li
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sirkkeli | sirkkelit |
| genetiivi | sirkkelin | sirkkelien sirkkeleiden sirkkeleitten |
| partitiivi | sirkkelia | sirkkeleita sirkkeleja |
| akkusatiivi | sirkkeli; sirkkelin |
sirkkelit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sirkkelissa | sirkkeleissa |
| elatiivi | sirkkelista | sirkkeleista |
| illatiivi | sirkkeliin | sirkkeleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sirkkelilla | sirkkeleilla |
| ablatiivi | sirkkelilta | sirkkeleilta |
| allatiivi | sirkkelille | sirkkeleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sirkkelina | sirkkeleina |
| translatiivi | sirkkeliksi | sirkkeleiksi |
| abessiivi | sirkkelitta | sirkkeleitta |
| instruktiivi | – | sirkkelein |
| komitatiivi | – | sirkkeleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sirkkeli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
ruotsin kielestä, cirkel tai cirkelsåg
Käännökset[muokkaa]
1. työkone, jossa on tasoon kiinnitettynä pyöreä moottorin pyörittämä sahanterä
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
katkaisusirkkeli, kenttäsirkkeli, käsisirkkeli, puusirkkeli
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sirkkeli Kielitoimiston sanakirjassa