sinkoileminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sinkoileminen (38)
- teonnimi verbistä sinkoilla
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sinkoileminen | sinkoilemiset |
| genetiivi | sinkoilemisen | sinkoilemisten sinkoilemisien |
| partitiivi | sinkoilemista | sinkoilemisia |
| akkusatiivi | sinkoileminen; sinkoilemisen |
sinkoilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sinkoilemisessa | sinkoilemisissa |
| elatiivi | sinkoilemisesta | sinkoilemisista |
| illatiivi | sinkoilemiseen | sinkoilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sinkoilemisella | sinkoilemisilla |
| ablatiivi | sinkoilemiselta | sinkoilemisilta |
| allatiivi | sinkoilemiselle | sinkoilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sinkoilemisena (sinkoilemisna) |
sinkoilemisina |
| translatiivi | sinkoilemiseksi | sinkoilemisiksi |
| abessiivi | sinkoilemisetta | sinkoilemisitta |
| instruktiivi | – | sinkoilemisin |
| komitatiivi | – | sinkoilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sinkoilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sinkoilemis- | |