sikeytyminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sikeytyminen (38)
- teonnimi verbistä sikeytyä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sikeytyminen | sikeytymiset |
| genetiivi | sikeytymisen | sikeytymisten sikeytymisien |
| partitiivi | sikeytymistä | sikeytymisiä |
| akkusatiivi | sikeytyminen; sikeytymisen |
sikeytymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sikeytymisessä | sikeytymisissä |
| elatiivi | sikeytymisestä | sikeytymisistä |
| illatiivi | sikeytymiseen | sikeytymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sikeytymisellä | sikeytymisillä |
| ablatiivi | sikeytymiseltä | sikeytymisiltä |
| allatiivi | sikeytymiselle | sikeytymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sikeytymisenä (sikeytymisnä) |
sikeytymisinä |
| translatiivi | sikeytymiseksi | sikeytymisiksi |
| abessiivi | sikeytymisettä | sikeytymisittä |
| instruktiivi | – | sikeytymisin |
| komitatiivi | – | sikeytymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sikeytymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sikeytymis- | |