sijaitseminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sijaitseminen (38)
- jossakin sijainnissa oleminen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sijaitseminen | sijaitsemiset |
| genetiivi | sijaitsemisen | sijaitsemisten sijaitsemisien |
| partitiivi | sijaitsemista | sijaitsemisia |
| akkusatiivi | sijaitseminen; sijaitsemisen |
sijaitsemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sijaitsemisessa | sijaitsemisissa |
| elatiivi | sijaitsemisesta | sijaitsemisista |
| illatiivi | sijaitsemiseen | sijaitsemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sijaitsemisella | sijaitsemisilla |
| ablatiivi | sijaitsemiselta | sijaitsemisilta |
| allatiivi | sijaitsemiselle | sijaitsemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sijaitsemisena (sijaitsemisna) |
sijaitsemisina |
| translatiivi | sijaitsemiseksi | sijaitsemisiksi |
| abessiivi | sijaitsemisetta | sijaitsemisitta |
| instruktiivi | – | sijaitsemisin |
| komitatiivi | – | sijaitsemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sijaitsemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sijaitsemis- | |
Etymologia[muokkaa]
- teonnimi verbistä sijaita
Käännökset[muokkaa]
1. sijaitseminen
|