siivu

Suomi

Substantiivi

siivu (1)

viipale, pieni, yleensä littana, palanen
Voitko leikata minulle siivun juustoa?
osa, osuus
Valtion sijoitusyhtiö Solidium laittaa myyntiin siivun Sammon osakkeita (yle.fi)

Menee aika iso siivu tästä rajatusta ajasta tähän. (hs.fi)

Ääntäminen

IPA: /ˈsiːʋu/, ['s̠iː.ʋu]
tavutus: sii‧vu

Etymologia

lainattu ruotsin kielestä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	siivu	siivut
genetiivi	siivun	siivujen
partitiivi	siivua	siivuja
akkusatiivi	siivu; siivun	siivut
sisäpaikallissijat
inessiivi	siivussa	siivuissa
elatiivi	siivusta	siivuista
illatiivi	siivuun	siivuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	siivulla	siivuilla
ablatiivi	siivulta	siivuilta
allatiivi	siivulle	siivuille
muut sijamuodot
essiivi	siivuna	siivuina
translatiivi	siivuksi	siivuiksi
abessiivi	siivutta	siivuitta
instruktiivi	–	siivuin
komitatiivi	–	siivuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	siivu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. viipale

Ks. viipale

2. osa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

verbit: siivuttaa

Aiheesta muualla

siivu Kielitoimiston sanakirjassa

Meänkieli

Substantiivi

siivu

siivu

Liittyvät sanat

Rinnakkaiset kirjoitusasut

kiivu
kiilu

Aiheesta muualla

siivu Meänkielen sanakirjassa

Pohjoissaame

Substantiivi

siivu

matkailuolosuhteet, keli

Vatja

Adjektiivi

siivu

siivo, moitteeton, kunnollinen, hyvätapainen, siisti, kiltti, säyseä

Aiheesta muualla

siivu Eesti Keele Instituutin vatjan kielen sanakirjassa (viroksi)