siinnyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
siinnyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä siitä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | siinnyt | siinneet |
| genetiivi | siinneen | siinneiden siinneitten |
| partitiivi | siinnyttä | siinneitä |
| akkusatiivi | siinnyt; siinneen | siinneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | siinneessä | siinneissä |
| elatiivi | siinneestä | siinneistä |
| illatiivi | siinneeseen | siinneisiin siinneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | siinneellä | siinneillä |
| ablatiivi | siinneeltä | siinneiltä |
| allatiivi | siinneelle | siinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | siinneenä | siinneinä |
| translatiivi | siinneeksi | siinneiksi |
| abessiivi | siinneettä | siinneittä |
| instruktiivi | – | siinnein |
| komitatiivi | – | siinneine |