sievistelijä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sievistelijä (12)
- henkilö, joka sievistelee
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sievistelijä | sievistelijät |
| genetiivi | sievistelijän | sievistelijöiden sievistelijöitten (sievistelijäin) |
| partitiivi | sievistelijää | sievistelijöitä |
| akkusatiivi | sievistelijä; sievistelijän |
sievistelijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sievistelijässä | sievistelijöissä |
| elatiivi | sievistelijästä | sievistelijöistä |
| illatiivi | sievistelijään | sievistelijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sievistelijällä | sievistelijöillä |
| ablatiivi | sievistelijältä | sievistelijöiltä |
| allatiivi | sievistelijälle | sievistelijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sievistelijänä | sievistelijöinä |
| translatiivi | sievistelijäksi | sievistelijöiksi |
| abessiivi | sievistelijättä | sievistelijöittä |
| instruktiivi | – | sievistelijöin |
| komitatiivi | – | sievistelijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sievistelijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka sievistelee
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sievistelijä Kielitoimiston sanakirjassa